Presidentin vaalitavasta olisi hyvä keskustella
Olisi ihan hyvä, että vaihtoehtoisista vaalitavoista keskusteltaisiin
Esimerkiksi nyt kun meillä on 8 presidenttiehdokasta, voisi teoriassa olla tilanne, että kaikkien kannatus olisi noin 12% pinnassa.
Toiselle kierrokselle pääsisi sitten 2 ehdokasta joiden kannatus olisi esim. 12,6% molemmilla eli yhteensä 25,2% vaikka muut ehdokkaat olisivat saaneet silloin yhteensä 74,8% äänistä!
Toisella kierroksella voitaja saisi tietysti yli 50% annetuista äänistä, kun vastakkain on vain 2 ehdokasta.
Valitettavasti myös tyhjät äänet lasketaan hylätyiksi, vaikka tyhjän vaalilipun jättäminen on selvä kannanotto.
Lasketaanhan eduskunnasakin tyhjät äänet, juuri sen takia, että ne ovat selvä kannanotto.
Itse jätin edellisissä presidentinvaaleissa tyhjän äänen, kun kumpikaan toiselle kierrokselle päässeistä ei vastannut arvomaailmaani.
Yksi lukuisista sammakoista, joita entinen, yhden kauden presidentti, Ahtisaari päästi suustaan oli, että hänen kannnatuksensa on sentään yli 50%, yli kaksinkertainen kuin millään puolueella.
Nykyisellä vaalitavalla toisen kierroksen voittaja saa tietysti yli 50% annetuista äänistä, vaikka hänen todellinen kannatuksensa olisikin tuo edellä mainittu runsas 12 prosenttia. Muiden siis peräti 87-88 prosenttia!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tärkeitä huomioita. Tyhjät tulisi ehdottomasti mainita kuten eduskunnassakin.
Mitä ehdotat korjauksiksi? Millaista vaalitapaa?
Tuohon minulla ei ole suoraa vastausta, ainakaan vielä.
Mahdollisuuksia tietenkin on monia, esimerkiksi siirtoäänivaalitapa.
Henkilövaalissa, jossa valitaan vain yksi henkilö siirtoäänivaalitapa aiheuttaa kuitenkin tiettyjä ongelmia.
Mielellään kuulen muiden ajatuksia mahdollisista vaaltavoista.
Eduskunnalle en kyllä antaisi presidentin valintaa. Se turhaan sotkisi näiden instituutioiden valtasuhteita.
Alla oleva on lainaus Wikipediasta.
Suljettu listavaali tai henkilövaali
Siirtoäänivaalitapaa voi soveltaa joko puhtaana henkilövaalina tai henkilövaalin ja listavaalin yhdistelmänä. Henkilövaalissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa vain yksittäisiä ehdokkaita haluamassaan järjestyksessä (jolloin peräkkäisten ehdokkaiden ei tarvitse olla samasta puolueesta).
Kun siirtoäänimenetelmää sovelletaan henkilövaalin ja listavaalin yhdistelmässä, saa äänestäjä asettaa peräkkäin paremmuusjärjestykseen sekä yksittäisiä ehdokkaita että puolueita. Puolueelle annettu sija tarkoittaa äänen jakamista murto-osina niille kyseisen puolueen ehdokkaille, joita äänestäjä ei erikseen merkitse millekään sijalle.
Australiassa (jossa siirtoäänivaalista on käytössä useampia versioita) on käytössä myös sellainen listavaalin ja henkilövaalin on yhdistelmä, jossa äänestäjä saa valita, listaako vaalin KAIKKI ehdokkaat haluamansa paremmuusjärjestykseen vai ruksaako jonkin puolueen asettaman paremmuusjärjestyksen. Tällöin menetelmä on käytännössä jo varsin lähellä suljettua listavaalia.
Äänikynnys
Äänikynnyksen valintaan vaikuttaa se, millaista vähemmistösuojaa halutaan: Mitä suurempi äänikynnys on, sitä pienempi osa äänistä voi mennä hukkaan, mikä omalla tavallaan parantaa vähemmistösuojaa. Toisaalta pienempi äänikynnys vaikuttaa siten että pienempi vähemmistö voi saada läpi nimenomaan oman ehdokkaansa.
Äänestettävien ehdokkaiden määrä
Siirtoäänivaalin periaate on, että äänestäjä saa merkitä vaalilipullaan paremmuusjärjestykseen niin monta ehdokasta kuin haluaa. Käytössä on kuitenkin myös versio, jossa äänestäjän sallitaan merkitä paremuusjärjestykseen enintään niin monta ehdokasta kuin on vaalissa täytettäviä paikkoja. Tällä voi olla käytännön merkitystä myös vaalituloksen kannalta, etenkin jos vaalissa täytettävien paikkojen lukumäärä on pieni. Eräässä toisessa versiossa äänestäjän edellytetään asettavan KAIKKI vaaliin asetetut ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Tätä ei voine pitää järkevänä. Usein tällaiseen menettelyyn on liittynyt äänestäjälle tarjottu mahdollisuus korvata omakohtaisesti merkitty paremmuusjärjestys ruksaamalla lipulla tarjottu ruutu, joka tarkoittaa että äänestäjä hyväksyy tietyn puolueen asettaman paremmuusjärjestyksen sellaisenaan.
Olen aivan samaa mieltä. Valitettavasti kansa voin on eri mieltä. Presidentin valinta pitäisi antaa eduskunnan tehtäväksi. Säästyisihän siinä melkoinen rahamääräkin niin valtiolta kuin puolueilta ja ehdokkailta.
Eduskunta olisi varmasti myös asiaatuntevampi presidentin valitsijana.
Nykyisessä järjestelmässä on myös monia todella vaarallisia asioita. ÄÄnestäjätkin voivat tietysti taktikoida, mutta Olisiko Niinistökään varma edes toiselle kierrokselle, jos jotkut potentiaalit tahot olisivat taktikoineet ennen vaaleja. Olisi esimerkiksi voitu hakea muutama puolueiden ulkopuolinen ehdokas (Nimienkeruulla ?), jotka olisivat olleet Niinistön kilpailijoita ja arvostelijoita.
Selvää on myös, että jos toinen, Soini tai Väyrynen ei olisi mukana, olisi jäljelle jäänyt selkeä toiselle kierrokselle menijä.
Minä olen päättänyt äänestää Soinia vastaan. Nyt on tosin ilmennyt että voin äänestää vapaasti ketä haluan, sillä Soini on tehnyt Mätkyn.
Tässä vaiheessa voisi myös joku ehdokkaista, joka jakaa kannatusta jonkun muun kanssa, jättäytyä pois toisen lähinnä samanmielisen hyväksi. Eduskunta pystyisi valitsemaan sellaisen, joka ei ole hirvitys puolelle valitsijoista, jonka lähes kaikki voivat hyväksyä, ja toisaalta, jos kannatus on kiihkeää osalla, voidaan jättää isompi nurisijoiden sakki ulkopuolelle.
Jos eduskunta valitsisi presidentin, niin valinta olisi puoluepoliittinen. Mitä tulee eduskunnan asiantuntijuuteen, niin en minä näe, että siellä sen asiantuntevampaa sakkia olisi kuin kansalaisissa keskimäärin.
Presidentinvaali on henkilövaali ja vakiintuneen tavan mukaan presidentti luovuttaa jäsenkirjansa valituksi tullessaan.
Nyt kun meillä kuitenkin on tämä vaalitapa ja ennakkoäänetkin annettu, en näe minkäänlaista mahdollisuutta siihen, että joku ehdokkaista luopuisi ehdokkudestaan enää tässä vaiheessa ja testamenttaisi äänen toiselle ehdokkaalle.
Aivan varmasti saisi vihat niskoilleen niiltä häntä äänestäneiltä, jotka eivät olisi halunneet äänestää ehdokasta, jolle heidän ehdokkaansa testamenttaisi äänensä.
Näillä mennään nyt, mutta toivottavasti aiheesta syntyy keskustelua ja kuuden vuoden kuluttua sitten ehkä valitaan presidentti jollain toisella tavalla,
Eduskunta ei kyllä tarvi presidentinvalintaa. Sillä on jo nyt muutenkin liikaa valtaa. Se voi muuttaa mm. perustuslakia kysymättä kansalta. Eikä kansalta todellakaan saa enää valtaa riisua päin vastoin. Kyllä kansalla tulee olla muita välineitä ottaa valta haltuun tarvittaessa kuin määräajoin taikka väkivalloin.
Juuri näin. Kansalla ei ole juuri mitään valtaa. Kansanäänestyksiä ei järjestetä, tai jos järjestetäänkin, niin tuloksesta ei välitetä, kuten kävin EU:iin liittymisen kanssa.
Presidentinvaali on nimenomaan kansanäänestys ja se on myös sitova.
Lisäys. Muistin väärin tuon EU-äänestyksen tuloksen. Lobbauksesta tosin silloin syytettiin EU:n puolustajia.
Aikaisemmin jo kommentoin tuolla ylempänä tätä eduskunnan ja tasavallan presidentin välistä roolijakoa.
Mielellään kuulen muiden ajatuksia mahdollisista vaalitavoista.
Eduskunnalle en kyllä antaisi presidentin valintaa. Se turhaan sotkisi näiden instituutioiden valtasuhteita.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 8 kommenttia